Yli 85 % suomalaisista kuvataiteilijoista oli kokenut häpeää ammatissaan
Yli 85 % kyselyyn vastanneista suomalaisista kuvataiteilijoista oli kokenut häpeää taiteilijana: 57,3 % joskus ja 28,1 % usein. 9,2 % vastasi en koskaan ja 5,4 % en osaa sanoa.
Mahdollisesti kyselyyn tarttuivat henkilöt, joille häpeä oli ennestään tuttu teema ja joita se kosketti ilmiönä. Testasin kysymyksiä kollegoilla, ennen kuin lähetin kyselyn eteenpäin julkisesti taiteilijayhteisöille. Noin kolmenkymmenen henkilön koeotannassa yli 90 % ilmoitti kokeneensa häpeää. Testikyselyn myötä osasin odottaa suurta hävenneiden määrää, mutta silti vastaus oli pysäyttävä.
Häpeä ilmenee suhteessa toiseen
Torjutuksi tulemisen kautta kokemus epäonnistumisesta saa oman työskentelyn tuntumaan hävettävältä.
Pilkkaaminen, vertaaminen, arviointi, hylkääminen sekä riittämättömyyden kokemukset laukaisevat häpeää. Invalidaatiossa henkilö tulee ohitetuksi ja hän tulee jätetyksi huomiotta, kuten usein taiteilijoiden apurahahakuprosesseissa tai julkisen taiteen kilpailuissa suurimmalle osalle hakijoista väistämättä käy. Tämä ohitetuksi tuleminen jo itsessään aiheuttaa häpeällisiä tunteita. Vertailu muihin on osa taiteilijan työtä, koska muun muassa apurahojen saaminen pohjautuu vertaisarvioijien tekemiin päätöksiin.
Kuvataiteilijan häpeänappulat
Vastausten mukaan häpeää kokeneista 57 % mainitsi tunteen liittyvän esillä olemiseen, 51 %:lla se liittyi osaamiseen, 47 %:lla teoksiin ja 45 %:lla apurahoihin (kuva 8).Vastausten mukaan häpeää kokeneista 57 % mainitsi tunteen liittyvän esillä olemiseen, 51 %:lla se liittyi osaamiseen, 47 %:lla teoksiin ja 45 %:lla apurahoihin.
Kokemani häpeä liittyy
Kyselyssä ehdotettujen vaihtoehtojen lisäksi mainittiin köyhyys, taloudellinen toimeentulo ja jo ammatinvalinta itsessään. Koettiin, ettei ammattia arvosteta eikä ymmärretä taideyhteisön ulkopuolella. Useat häpeää laukaisevat tekijät kietoutuvat toisiinsa ja muodostavat ison vyyhdin.